Pages

Slider

Viikkokalenteri

tiistai 28. elokuuta 2012

Askarsin seinälle hienon viikkokalenterin. Tarkoitus oli hankkia kirppiksiltä vanhoja kehyksiä, mutta puolen vuoden etsimisen saldo oli vain kaksi kehystä, joista toisen onnistuin rikkomaan jo kotimatkalla kirpparilta. Kun vastaan tuli (kirppiksellä) uusia kehyksiä juurikin puuttuvien verran, en aikaillut vaan ostin ne itselleni. Pienen aikailun jälkeen kalenterinkin on nyt seinällä. Kannatti siis säilyttää tuota hienoa lahjapaperia melkein vuosi ja koska ei ole juuri mitään mitä ei jeesusteipillä korjaisi, niin kummatkin vanhat kehykset ovat päässeet mukaan.
Lopputulokseen olen erinomaisen tyytyväinen varsinkin kun monen päivän etsimisen jälkeen löysin Itiksestä vesiliukoisia tusseja. Kalenterin ainut huono puoli on, että sille ei juuri ole (vielä) käyttöä. Meille perheen aikuisille kun on tärkeämpää tietää toistemme menot hyvissä ajoin. Eiköhän viimeistään sitten kun alkaa päivähoidot, muskarit ja muut, niin tämäkin pääse todelliseen hyötykäyttöön.
Idea ei muuten ole omani.


Unien paluu

maanantai 27. elokuuta 2012

Miten se aina unettoman jakson jälkeen tuntuukin siltä, että nukkui viimeksi vuosi sitten? Sehän ei pidä paikkansa paitsi niiltä osin, että näin hyvin olen nukkunut tosiaan vuosi sitten, saattaa olla kauemminkin.
Mut joo, se tunne kun nukkua pössöttää ensin puol viiteen, sitten ruokkii lapsukaista ja nukkuu vielä pari tuntia. Ihanaa! Vupden pimeimpään kohtaankin on vielä kuukausia, joten ehdin nukkua vaikka kuin.


Rättejä

tiistai 21. elokuuta 2012

Rättejä pitää olla niin monta, että niitä voi huoletta heittää pesuun vaikka joka päivä. Rätin pitää olla käteen sopivan pieni ja kaunis. Paras rätti on aina oikein neulottu, siinä on sopiva hankauspinta. Neulon näitä välitöinä kun en keksi mitä seuraavaksi tai niitä seuraavia on niin paljon, että iskee runsaudenpula.
Seuraavaksi teen ehkä tällaisen kirjoneulotun. Mietityttää vaan, että mitä sinne toiselle puolelle?



Kuvaviikko

maanantai 20. elokuuta 2012

Viikon kuvavirta on nyt puoli vuorokautta myöhässä koska nukuin. Asettauduin sohvalle ja tyynypatja vei menennessään, mahtava keksintö!

Tällä viikolla (siis viime viikolla) neulonta kerho kokoontui Salutorgetin terassilla, jolle palasin vielä kaksi Wilsonin kanssa. Se on se pöytiintarjoilu ja valtava sitruunamarenkipiirakka, joka houkuttaa semitaaperon kanssa liikkuvaa äiti-ihmistä.
Kävimme Chiclingin Hannan ja miehensä Safkaa-kirjan julkkareissa Raflassa. Kirjasta tulee lisää tekstiä Prinsessakeittiön puolelle heti kun saan testattua yhtä reseptiä siitä.
Poimin torilta punaherukoita ja leipaisin niistä mainiot muffinit. Karviaiset poimin Wilsonin isoisoäidin puskista.
Osallistuimme ravintolapäivään Nummelassa Kahvila Herkkulassa, kokkasin, leivoin, ompelin ja kuvasin itseäni.















Tyynypatja ja lippunauha

lauantai 18. elokuuta 2012

Nostin alkuviikosta ompelukoneen esiin ja tulostakin on syntynyt. Askarsin mm. elämäni ensimmäisen lippunauhan. Lippujen ompeleminen oli helppoo kuin mikä, mutta lippujen kiinnittäminen vinonauhaan kokeili kärsivällisyyttä. Lopputulos on kuitenkin niin kiva, että seuraava on jo tuloillaan. Käytetyt kankaat ovat joskus palvelleet pussilakanana, miesten paitana ja verhona.

Helpoista helpoin projekti oli tyynypatja. Kirppiksiltä hankitut tyynyliinat vaan reunasta yhteen ja Ikean halvimmat tyynyt sisään. Tämän idean olen alunperin nähnyt Pinterestissä. Alkuperäisen mallin mukaan tyynyjä on viisi, mutta muistin tyynyliinojen määrän väärin. Mut äkkiäkös sitä tuohon lisää parit tyynyt kun sopivat liinat tulevat vastaan. Kolmen tyynyn malli on täydellinen kolmioksi taitettuna ja sohvan päätyyn sijoitettuna. Sohvalla makoilu ei ole koskaan ollut yhtä mukavaa.





Kävellen päivähoitoon

torstai 16. elokuuta 2012

Wilson on seisoskellut jo pari kuukautta. Muutaman kerran se on erehtynyt ottamaan askelia kun on pitänyt käsistä kiinni. Eilen se sitten otti ja käveli telkkatasoa vasten, siirtyi taaperokärryn taakse ja meni vielä jonkun matkaa ennen kuin kärry karkasi.
Tänään kiristettiin kärrystä takapyörät ja nyt se jo menee kuin vanha tekijä pitkin kämppää. Tai niin pitkälle kuin suoraan pääsee, sitten jää jumiin.

Nyt kuumeinen Wilson goisii. Minä juon kuohuvaa ja täytän kotihoidontuen ja päivähoidon hakemuksia. Kai niitä saa jälkikäteen korjata jos menee jotain väärin? Ja mihin ne tulotkin pitäis ilmoittaa hoitomaksuja varten? Kai niitä joku kysyy ennen kuin hoito alkaa?

Mun kriteeri päivähoidon aloitukseen on, että lapsi osaa kävellä. Näillä näkymin näyttää hyvältä.


























Wilson halaa ja pussaa tuota ylemmän kuvan kissaa koko ajan. Miksi se häipyy aina heti kun mä otan kameran esiin?

Kori

tiistai 14. elokuuta 2012

Olen käynyt monesti Stockmannilla hipelöimässä Ricen helmihantaakista koria. Mutta että yli neljäkymppiä!
Apuun rientää Tiger. Kori 4 €, pussillinen puuhelmiä 1 €. Tarvitaan paksua rautalankaa (1,6mm) ja harjanvarsi kahvan pöiden taivuttamista varten.



Enää pitää keksiä mihin tätä koria tarvittaisiin. Pyörään sen voisi kiinnittää rautalangalla tai nippusiteillä. Ehkä sisälle lelukoriksi tai käsityökoriksi? 


Joulu mielessä

maanantai 13. elokuuta 2012

Näinpä hyvinkin. Vaikka kuinka yritän olla ajatelematta joulujuttuja ennen lokakuuta, niin ei onnistu. Se on tämä syksyinen tunnelma ulkona. En ole koskaan toteuttanut joulukalenteria Prinsessakeittiön puolella, mutta nyt ajattelin sellaisen kyhätä molempiin blogeihin, joten pitäähän suunnittelu ja toteutus aloittaa toki ajoissa!
Ai minäkö jouluihminen? Ja pakanana vielä sieltä pahimmasta päästä kun mun joulussa ei Jessen synttärit paljoo paina vaan kaikki se ihana tilpehööri ja tunnelma! :)


Käväisin viime viikolla piiitkästä aikaa luottokirppiksellä Laajasalossa. Reissun päätarkoitus oli löytää Wilsonille kurahousut, mutta siellä oli vielä kesäalen loppurysäys käynnissä ja lastenosasto ammotti tyhjyyttään. Miepä siis kolusin tarkkaan kodintekstiilihyllyt ja astiaosaston. Löysin karhu-tölkin, jossa on täysin ehjä kansi. Yleensä näitä ei meinaa millään löytää kansilla ja jos löytää, niin kannet ovat vuosien saatossa hillot ja etikat mädättäneet. Mä säilön näihin lankoja, en hilloja. Hintaa tölkillä oli 15 euroa, lähteeni mukaan normihinta. Astiahyllystä nappasin amerikkalainen Fire King Oven Wearin kulhon 1950-luvulta hintaan 1,50 €.
Päivän parhaat löydöt tein kuitenkin Pelastusarmeijan naapurista itsepalvelukirppikseltä. Punainen emalikattila (n. 3 l) kustansi 9 euroa, ei hullumpaa käyttämättömästä täysin ehjästä kattilasta. Vanha sydäntarjotin irtosi eurolla. Kyllä näistä kelpaa jouluna riisipuuroa ja joulutorttuja tarjoilla!


Kuvia viikon varrelta

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Aika vähän on tullut räpsittyä Instagramilla, outoo. Tälläkin viikolla on syöty, leivottu ja ulkoiltu.










Suuri talvivaatehuijaus

lauantai 11. elokuuta 2012

Miepä pakkasin Wilsonin kärryyn ja käärin itseni paksuun takkiin ja kaulahuiviin ja suuntasin kaupungille haistelemaan näitä talvi- ja välikausivaatetuulia. Sukkia en itselleni pukenut vaikka mieli teki kun lämpömittari näytti auringossa 15,1 astetta.
Keväällä oli joka putiikin myyjä sitä mieltä, että talvikamppeet pitää ostaa sitten heti elokuussa, kun muuten ne loppuvat. Kieltämättä tyhjältä näytti, missään ei oikein talvivaatteita ollut. Ja selvishän se, että ne eivät ole vielä edes tullet kauppoihin. Perkuleissön mä sanon. Kengissä sama tilanne. Olisin halunnut hyödyntää Stockmannin kanta-asiakasalennuksen kenkäostoksilla, mutta ei siellä mitään ollut. Ensi viikolla tulee. Ehkä. Suurta kusetusta siis.




Löydettyäni ihan omasta kaapista syksyyn sopivan takin, aloin elätellä varovaisia toiveita ruskeiden housujen löytymisestä. Voitte siis kuvitella riemuni kun Stockalla silmääni osui heti ruskea takki ja lähemmällä tarkastelulla takin sisältä paljastui housut samaan kohtuulliseen hintaan. Vedenpitävyyttä koskeviin tiedusteluihin vastattiin, että liimaukset eivät ole yhtä hyvät kuin sadevaatteissa, mutta yhtään ei ole palautettu, että olisi läpi kastunut. Jahaa. Myöhempi opiskelu paljastaa asun olevan tuulta ja vettä hylkivä. Eli ei siis vedenpitävä. Aivan sama, soma on.

Pistetään vielä menemään kiitokset Kampin Polarn O. Pyretin myyjälle. Sain todella ystävällisen ja asiallisen luennon syksy- ja talvipukeutumisesta ilman mitään tuputusta. Minähän en kertakaikkiaan harrasta mitään talviurheilua enkä liiemmin ulkoiluakaan. Seuraavaksi voinkin alkaa ahdistua omasta talvipukeutumisestani. Huoh.



Chili

perjantai 10. elokuuta 2012

Sattui äsken ruokavirhe. Teen Wilsonille useimmiten mahdollisimman samaa sapusketta kuin meille aikuisillekin, Wilsonin annos vain otetaan sivuun ennen suolan lisäämistä. Muut mausteet toimii sillekin. Paitsi chiliä en ole ennen tätä päivää tarjonnut, laitoin kaikkeen chiliä enkä mihinkään suolaa. Hyvin uppos kaikille "väärillä" mausteillakin, voisi hyvinkin vähentää reilusti omaakin suolan käyttöä. Eikä se nyt niiin tulista ollut, vaikka suuhun jäikin miellyttävä jälkilämpö.

Alkuviikosta saimme lahjaksi kaksi chilipuskaa. Lajikkeet ovat Nepali Orange ja Bolivian Rainbow. En ymmärrä chileistä mitään. Paree syöksyä Googlen syövereihin. En edes tiedä onko ne monivuotisia vai otetaanko siemeniä talteen ensi kevättä varten? Mulla ei yleensä rehut pääse kupsahtaan edes vahingossa, mutta nyt on hirveät paineet. :)



Bolivian Rainbow (oikealla) on musta tosi kaunis, varsinkin nyt kun hedelmät eivät ole vielä kaikki kypsiä vaan niitä on kaikissa väreissä. Mun silmää miellyttää myös tuo betonipinta seinässä.

8 kk

torstai 9. elokuuta 2012

Wilson täytti tänään kahdensan kuukautta. Se on oppinut ainakin avaamaan kansia ja pinoamaan tavaroita ja laittamaan niitä sisäkkäin. Ja syy-seuraussuhteita, paukuttamalla ja paiskomalla voi tuottaa ääntä. Pinsettiote alkaa olla vasemmassa kädessä erinomaisesti hallussa, mustikat, rusinat ja bonusyllärit lattialta katoavat parempiin suihin vikkelästi.
Tanssiminen on parhautta, pienen sukulaistyttölöisen ristiäisissä virrenveisuukin aiheutti välitöntä lantioliikettä. Pieni pätkä lauluakin sujuu jo.
Ollaan aloitettu pottatreenit ja kyllä vaan, mystisesti juuri potta on tuonut lopullisen avun yöheräilyihin. Jos pinniksessä alkaa parku, niin eikun Wilson potalle pissalle ja kohta vallitsee taas makkarissa uni ja rauha.
Wilson on autotyttö, pysähdytään usein tien viereen ihastelemaan ohi ajavia autoja, pakettiautot ovat parhautta.
Wilson on myös keinutyttö. En muista koska olisin viimeksi keinunut, joten kokeilin tuossa meidän pihasta. Jaan lapseni riemun!


Yksin kotona

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Aika luksusta, kokonainen päivä yksin kotona. Tein tietenkin kaikkea epäkiinnostavaa kuten siivosin koko kämpän. Kyllä se oli jo sen tarpeessakin, lapsiparka joutuu konttaamaan ties missä murusissa. Mut ei eipä konttaa enää kun pesinkin lattiat. Aamulla sen suusta löytyi joulukoriste, en käsitä.
Lounaaksi söin hillomunkkeja ja join tosi monta kuppia kahvia. Siivouksen lisäksi ehdin istua tietokoneen äärellä luvattoman kauan ja neuloa.
Nyt olen melkein yksin kotona kun Wilson nukkuu ja isänsä lähti Pitkä kuuma kesäklubille. Teetä ja neuloomus.

Ja arvatkaapa, kaivoin esiin sen rumaksi muistelemani ReimaTecin ja se ei ollutkaan ruma! Käyttämättömänä kirppikseltä 15 euroa, ei hullumpaa. Mutta ihan parhautta oli, että kaapista löytyi toinenkin ReimaTecin talvihaalari ja Polarn O. Pyretin välikausitakki. Olin saanut ne, joten nolokseni en muistanut niitä enää.
Tämä toinenkin haalari on ihan hyvässä kunnossa vielä ja takki kuin uusi. (Kiitos ihana Eppu!) Pitää vain hankkia takkiin sopivat henkselihousut. Suuntaan kirppikselle etsimään Rukkan sadeasua, eiköhän sellainenkin vielä löydy oikeassa koossa ennen kuin syysmyrskyt alkaa. Kengät ostankin nyt hyvillä mielin uudet kun säästin kaapin kätköissä vaikka kuinka paljon.
Eikä tässä vielä kaikki, keväällä neulomani villahaalari, johon en koskaan saanut aikaiseksi ommella nappeja, on ihan sopiva sekin! Hiha ehkä vähän lyhyt, mutta äkkiäkös siitä resorin purkaa ja neuloo uuden tilalle. Napitkin on valmiina tuossa pöydällä, olleet koko kesän, tuikkukuppiin huolella säilöttyinä.


Talvitamineista

tiistai 7. elokuuta 2012

Nyt olis vissiin varustelun aika. Nimittäin talvivarustelun. Mutta en edelleenkään ymmärrä kaikenmaailman välikausia ja windfleecejä ja ties mitä. Jos mulla olis rahaa, niin marssisin Polarn O. Pyretin liikkeeseen, törkkäisin Wilsonin jonkun myyjän syliin ja pyytäisin pukemaan sen syksyn ja talven varalle. Enkä siksi, että Po.pin vaatteet olisivat musta erityisen kivoja, mutta ihan vain siksi, että se olisi kaikista helpointa.

Kaapista löytyy jo kirppikseltä ostettu ReimaTec, mikä lie siinäkin ero pelkkään Reimaan. Pitäisi kaivaa se esiin ja sovittaa Wilsonille päälle. Äitiyspakkauksen haalari saattaa olla vielä tallella, mutta eikös se ole sellainen vaunussa pötköttelyyn tarkoitettu asia?
Hankkimani ReimaTec oli halpa, muttei järin kaunis. Jos haluaa kauniin, niin pitäisi pulittaa hyvinkin sata euroa. Siis sata v....n euroa vermeestä, joka syksyllä roikkuu lapsen päällä ja keväällä kinnaa. Vai? Meneekö sama haalari muka sopivana koko talvikauden? Meneehän, jooko?
Entäs kuravaate? Kuulemani mukaan perinteinen kumirukka on kauheen ikävä. En käsitä miksi. Vai käykö nykyiset talvihaalarit kura-asustakin, nehän on vissiin vedenpitäviä?
Ja missä on baby slim? En halua pukea paljon liikkuvaa laihaa vauvaa baby baggieen. Tai ehkä mä oon vaan ihan pihalla tässäkin kohtaa ja siinä bägissä onkin kauhian kiva istua ja liikkua eikä laihakaan vauva huku sellaiseen ollenkaan.

Haalarin alla pitää varmaankin olla erilaista villakerrastoa, sellaiset osaan onneksi neuloa söpöt itse. Villasukkia ja villalapasia tekee varman isoäiti niin paljon kuin vaan ikinä tarvitaan ja villaisia myssyjä neulon muutaman. Mut onkohan nekään hyvät? Vai pitäiskö olla joku weather proof baby commando, että pärjätään koko talvi?

Talvihan ei ole vielä lähelläkään (syksy on, eli ilmeisesti se välikausi), mutta kuulemma kaikki haalarit ja muut loppuu jo elokuussa.

En kestä. Ahdistaa. Haluan muuttaa Sisiliaan.

Olispa aina kesä. Ja vähän pienemmät silmäpussit.

Viikkoa kuvina

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Kuluneella viikolla on syöty tosi paljon mustikoita sellaisenaan ja leivottu mustikkaherkkuja. Juhlittu suvun uusimman jäsenen nimeämistä. Vietetty nimipäivää rommin merkeissä. Juotu niin outoa roseeta, että panee sitä suositelleen Alkon myyjän ammattitaidon erittäin huonoon valoon. Kokattu taas superherkkuja kotona ja syöty pitkästä aikaa sushia. Retkeilty Korkeasaaressa, Ihana-kavilassa ja tietenkin lähipuistossa.










































Blogger Template created by Photographic Elements