Minä niin kadehdin niitä tyyppejä, joiden kodit näkyvät blogipostauksissa. Meidän ei näy, syystä. Tässä kun minä istun ja ympärilleni katselen, niin eipä juuri haittaa pöydällä kasvavat läjät, kirjapinojen takaa pilkistävä piano taikka kaikki lattiat peittävät lelukerääntymät, elämäähän ne. Mutta sitten kun otan kotona valokuvia lapsista ja eläimistä niin ei ne enää näytä elämältä vaan ryönältä. Alla havainnollistava esimerkki.
Huomaatteko tuon jonkun staakinkin tuolla ikkunan vasemmalla puolella? Jos joku olisi ennen kuvaa sanonut, että teidän keittiössä on joku metalliputki ikkunan vieressä, olisin torjunut, että älä nyt hulluja puhu, siellä mitään ole, mutta niinpä vaan on. Ja näyttäis olevan paljon muutakin jonnekin ihan muualle kuuluvaa.
Vaihtoehdot lienee keksiä tavaroille paikat ja koittaa saattaa ne näille uusille paikoilleen tai lopettaa kotona kuvien ottaminen.