Millainen päivä sinulla oli tänään?

"Millaista tänään oli päiväkodissa?"
"Jonkunlaista."

Mitäs kysyin. No ei tartte kysyä muutamaan viikkoon, alkoi kesäloma. Prinsessakeittiön puolelta voi lukea hoitajien saamista kiitoslahjakekseistä. He ovat totisesti kiitoksensa ansainneet.

Puistossa

Lapsi tarvitsee raitista ulkoilmaa ja puiston suomia monipuolisia virikkeitä. Vanhempi raahautuu siis puistoon lähes poikkeuksetta joka päivä kiinnosti tai ei. Useimmiten ei.

On siellä yksi asia ylitse muiden, nimittäin puistoruokailu.

Korkeasaari

Korkeasaaressa kamerat räpsyy joka aitauksen laidalla. Jengi kuvaa niitä eläimiä. Jaksako joku oikeasti katsoa vielä vuosienkin päästä kuvaa leijoman ahterista? Mä kuvasin lapsiani. Pari eläinkuvaakin otin, mutta hankkiuduin niistä jo eroon alla olevaa lukuunottamatta, kuvassa Wilson ja lumileopardi pleksin takaa kuvatuna.

Wilsonille reissun kohokohdat olivat kakkaava kotka, muurahainen ja isänsä kameliaitaukseen lentänyt hattu.

Mä meinasin tervehtiä vastaan tullutta Project Mama -blogin Katja Lahtea. Viime hetkillä nielaisin ja älysin etteihän se mikään mun tuttu ole.

Operaatio karvamato

Korkeasaari oli yksi mun lempipaikkoja lapsena. Kulosaaren kasvattina saarelle oli erinomaisen lyhyt matka ja helppo mennä. Luuhattiinhan me Mustikkamaan uimarannalla kaikki kesät, Korkeasaaren silta on siinä aivan vieressä. Lapsena mua säälitti karhut ankeassa linnassaan, mutta joko mä olen muuttunut ankeeksi ja paatuneeksi tai sitten linnalle on tehty jotain, sillä karhuilla oli oikein mainiot aitaukset. Jos tosiaan jätetään huomioimatta, että kyseessä on tosiaan aitaus ja pirun vähän siis tilaa.

Vietiin Wilson katsomaan eläimiä, jospa se vaikka alkais oppia, että kaikki sorsasta hevoseen ei ole kissa. Emme harrastaneen minkäänlaista nukkuvan eläimen bongausta. Arvelimme, ettei Wilsonia juuri kiinnosta etsiskellä leijonaa ja havaita siitä viiden minuutin tutkivan tuijotuksen jälkeen korvaa pesäkopin katolla. Ihmeen hyvin 8-kuisen innostus ja mielenkiinto riitti kunhan pysyttiin hereillä olevien ja liikkuvien eläimien vaikutuspiirissä. Vauva oli suorastaan liikuttavan iloinen eläimiä nähdessään. Tiikeri ja magnusti kirvoittivat leveimmät hymyt.

Paluumatkalla pelastettiin iso perhosentoukka keskeltä kävelytietä. Toivottavasti kukaan ei ollut vielä ehtinyt jyrätä sen yli ja siitä kasvaa vielä komea lajinsa edustaja!

Viikko kuvina

Kesä ja loma eikä pysy päivistä ja viikoista enää perillä. Musta osa näistä kuvista on jo aiemmalta viikolta, mutta varma en voi olla. Tänään on käsittääkseni kuitenkin sunnuntai, joten on viikon kuvapostauksen aika.

Kävin muuten taas tänään hyttysten ja paarmojen ruokana Lappeenrannan liepeillä, saaliiksi sain 12 litraa mustikoita, kolmisen litraa kantarelleja ja litran mustatorvisieniä. Oli kauhee ukkonen. Salama osui ihan mökin kulmalle, koko koppero hypähti ilmaan, yks lamppu meni rikki ja mun setä sai pihalla sähköisku! Mun korvat soi vielä tunnin kuluttua pamauksesta.

Kuluneella viikolla on nautittu metsän antimista, ravintolaherkuista Porvoossa ja kotikulmilla sekä puistoruokailussa. Pidelty ilmoja puistossa, syöty ruohoa ja siemaistu kesän eka rosee. Kyläilty ja leikitty kavereiden kanssa, koirien ja ihmisten. Sytytetty ekat kynttilät pimeneviä iltoja valaisemaan.

Café Wilda, Tammisaari

Vielä ehtii Tammisaareen Café Wildaan! Kahvila on auki vielä pari viikkoa, viimeinen aukiolopäivä taitaa olla 12.8.

Oltiin Tammisaaressa viime viikolla kesäajelumme viimeisenä kohteena. Tammisaarihan on söpö kuin sika pienenä, mutta miksi ihmeessä siellä menee kaikki arkena kiinni klo 17? Ehkä mä vaan olen todellisuudesta vieraantunut kaupunkilainen ja siellä oikeassa maailmassa kaupat eivät todella pidä oviaan auki vielä illalla yhdeksältä. Mut tuntui tosi oudolta varsinkin kun kadut pursusivat turisteja vielä viideltä.

Meillä oli kiljuva nälkä ja päätös oli, että ensimmäiseen paikkaan mennään eikä arvota yhtään. No sen ihan ekan näköpiiriin osuneen paikan nimi oli Carl de Mumma. Ei pystytty.

Wilsonin isä paikallisti Wildan kyltin ja onneksemme paikka oli auki jopa seitsemään. Tosi söpö pieni kahvila erittäin maistuvin paakkelsein. Auringosta voi nauttia takapihan terassilla ja lapset oli otettu hienosti huomioon valtavalla lelukorilla. Wilsonille järjestyi smoothie toiveiden mukaan ja me aikuiset nykäisimme koko päivän tarjottavan brunssin. Täytetylle leivälle, kakulle, smoothielle ja kahville tuli hintaa kokonaista 10 euroa, ei lainkaan paha.

Kesäretkiä

Kuinkakohan monta kertaa olen jo muistanut mainita, että tässä kesässä parasta on, etten ole töissä? Ei tartte miettiä mitä kaikkea olisi kivaa tehdä, senkun tekee vaan!

Wilsonin isä ehdotti aamulla, että mennään Kasvihuoneilmiöön ja mehän mentiin. Samalla reissulla kierrettiin Sammatissa, Fiskarsissa, Billnäsissä ja Tammisaaressa.

Otin tosi paljon kuvia, laitan niitä tänne myöhemmin viikolla kunhan kotiudutaan seuraavasta reissusta.

Huomenna mennään Lappeenrantaan poimimaan mustikoita. Toivottavasti kukaan ei ole löytänyt mun kantarelliapajia ja saadaan oiva saalis niitäkin. Viime vuonna kerättiin parissa tunnissa 30 litraa marjoja ja ainakin 5 litraa sieniä.

Instagram

Mä oon jäänyt koukkuun Instagramiin. En ole se tyyppi, jolla on koko ajan kamera kädessä (haluaisin olla), mutta joitain kuvia tulee kuitenkin päivittäin otettua mun ja Wilsonin elämästä.

Meidät löytää hakemalla suklainen.

Tällä viikolla ollaan Instagramissa hengattu tosi paljon parvekkeella, käyty kahvilla, leikitty kissojen kanssa, mietitty uusia ruokatuoleja.

Kesäpäivä Porvoossa