Puistossa

Lapsi tarvitsee raitista ulkoilmaa ja puiston suomia monipuolisia virikkeitä. Vanhempi raahautuu siis puistoon lähes poikkeuksetta joka päivä kiinnosti tai ei. Useimmiten ei.

On siellä yksi asia ylitse muiden, nimittäin puistoruokailu.

Makuasioita

Kaikilla on omanlainen tyylinsä ja makunsa eikä niistä parane kiistellä. Kunkin itsensä pääteltäväksi jääköön kumpi pehmoleluista on äidin ja kumpi tyttären makuun. Sen verran vois sanoo, että omena on nyt kyllä pudonnut todella kauas puusta.

Kustomoidut kertakäyttömukit

En löytänyt Olsonin nimenantojuhlaan mieleisiäni kertakäyttömukeja, joten päätin tuunata ihan tavalliset itse. Yritin ensin etsiä valkoisia korvattomia pahvimukeja laihoin tuloksin, mutta kyllä muovisetkin toimivat ihan mainiosti. (Jos joku sattuisi tietämään mistä pahvisia saa niin vinkit otetaan mieluusti vastaan.)

Bake & Partysta löytyi teemaan sopivasti kirjaintarroja, joita Wilson pääsi lätkimään mukeihin. Homma osoittautui puolitoistavuotiaalle täydelliseksi askarteluksi. Kahdenkymmenenviiden mukin tarroittamiseen saatiin kulumaan useampi harrastehetki, lapsi oli joka kerralla yhtä innoissaan.

Mihinkäköhän muuhun näitä voisi liimailla? Tarroja olisi jäljellä vielä vaikka kuin.

Olson

Wilsonin pikkuveli on Olson. Juhlat meni hyvin, mieletön kiitos kaikille mukana olleille!

Tärkeä kuljetus

Wilsonille luvattiin vauvan synnyttyä lahjaksi parkkitalo, Wilson on autotyttö. Vauvan synnyttyä tyttö hurahti nukkeihin, joten parkkitalo on hankkimatta. Sittemmin kiinnostus nukkeihin on laantunut, mutta ei niiden kuljetusvälineisiin.

Vauva saa tänään nimen. Pientä juhlienjärjestelypaniikkia tässä..

Ostaisin vokaalin

Ostin kierräryskeskuksesta pussillisen magneettikirjaimia. Kirjainvalikoima on suppeahko. Sitä paitsi Wilson on näihin aivan liian pieni. Vokaalittomuudestaan huolimatta pussissa oli kirjaimia runsaasti ja nyt niitää on joka paikassa.

Ääntä nopeampi

Arvatkaa kuinka monta sekuntia kuvan ottamisen jälkeen tuoleilla ei istunut enää yhtään lelua?

1,5

Wilsonilla tuli viikonloppuna täyteen puolitoista vuotta, ihanalle, iloiselle, energiselle, kauniille lapselleni! Koska kaikenlaisia päiviä kannattaa juhlia, annoin Wilsonille lahjaksi jättimäisen saippuakuplapullon ja leivoin kakun.

Korkeasaari

Korkeasaaressa kamerat räpsyy joka aitauksen laidalla. Jengi kuvaa niitä eläimiä. Jaksako joku oikeasti katsoa vielä vuosienkin päästä kuvaa leijoman ahterista? Mä kuvasin lapsiani. Pari eläinkuvaakin otin, mutta hankkiuduin niistä jo eroon alla olevaa lukuunottamatta, kuvassa Wilson ja lumileopardi pleksin takaa kuvatuna.

Wilsonille reissun kohokohdat olivat kakkaava kotka, muurahainen ja isänsä kameliaitaukseen lentänyt hattu.

Mä meinasin tervehtiä vastaan tullutta Project Mama -blogin Katja Lahtea. Viime hetkillä nielaisin ja älysin etteihän se mikään mun tuttu ole.

Lahjoja uuteen kotiin

Meidän uusi koti on aika ihana. Valoisa, tilava ja valtava parveke. Sain Ellulta ihanan tuparilahjan, basilikan taimia parvekkeelle. Olemme basilikan suurkuluttajia. Taimista koulin useamman puskan kesäruokia maustamaan.