Musta tuntuu etten saa mitään aikaiseksi, uuvuttaa ja stressaa. Ensi viikolla muutetaan ja koko muutto on ihan levällään, kämppä niin hirveessä kaaoksessa, etten tiedä mistä aloittaisin pakkaamisen. Kaksi sadepäivää ja minimalistisesti ulkoilua saavat Wilsonin kiipelemään seinillä, sillä sitä energiaa vasta piisaakin, syöpöksi saakka, uuvuttaa juosta sen perässä.
Sitten sain koko viikon jos seuraavankin pelastavan viestin Facebookissa, jonka lainaan tähän nyt ihan suoraan ja lupaa kysymättä: "Sä oot kyllä kaikista tuntemistani ihmisistä aikaansaaviin! Siis sä
samaan aikaan fiksaat vaunuja, päivität blogia ja facebookia, hoidat
kahta lasta, laitat taivaallista ruokaa ja pakkaat muuttolaatikoita (ja
varmaan neulot jotain ihanaa projektiakin). Ja parantelet
synnytyshaavoja! Sä oot ihan mun idoli!"
Tämä elämäni pelastaja ei ole ollenkaan väärässäkään. Pisti oikein miettimään, että mitä kaikkea mä päivisin teenkään ja kyllä se on aika paljon. Tänään olen yllä mainittujen lisäksi tehnyt töitä ja opettanut ystävän leipomaan korvapuusteja. (Ja pessyt kaksi koneellista pyykkiä, mutta sitä ei oikein voi laskea tekemiseksi.) Että jos uuvuttaa niin kannattaisko hidastaa tahtia?
Mutta sähän olet supermultitaskinggurunainen. Ja välillä pitää löysäilläkin!
VastaaPoistaMä niin aion vielä joskus ottaa päikkärit!
PoistaMä sanoin just tänään töissä, että useimmat äidit on ensimmäisen puoli vuotta ihan koomassa synnytyksen jälkeen ja sinä se kokkaat ja leivot ja puuhaat ja neulot. :) Super-Veera. <3
VastaaPoistaMinde
Voi noita asioita tehdä koomassakin, ainakin pienessä. :)
PoistaOlet ihana! <3
VastaaPoista<3
Poista