Tasan kolmen viikon päästä istun viikkopalaverissa, ensimmäinen työpäivä. Arvatenkin kertomassa että miltä nyt tuntuu. No hyvältä tuntuu. Varsinkin kun voin tehdä vain kolme päivää viikossa eikä Wilsonin tarvitse vielä mennä päivähoitoon.
Kolmen viikon aikana pitäis varmaan katella vaatekaappiin, en tiedä onko mulla mitään sopivia syysvaatteita, joilla mennä ihmisten ilmoille. Meillä ei onneksi ole niin tarkkaa mitä päälleen pistää, kunhan ei nyt ihan pyjamassa, ainakaan joka päivä. Pitäis myös pestä meikkivoiteen sivellin. Kalenterin jo ostin loppuvuodelle. Siinäpä se. Olen valmis.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti