Leikkasin lapsen tukan. Onneksi se on taipuisa, näyttää ihan suoralta. Ei se vaikeaa ollut, lapsikin pysyi kiltisti tuolissaan koko toimituksen ajan. Olen kerran leikannut Wilsonin isän tukan pitkästä ihan lyhyeksi. Siitäkin tuli tosi hyvä vaikka join samalla kaksi pulloa kuohuviiniä enemmän kuin Wilsonin kutreja saksiessa.
Tää oli vaan sellainen periaatejuttu. Että lapsen tukkaa ei nyrhitä itse vaan viedään ammattilaisen hoidettavaksi.
Näitä ilman sen suurempia tunnontuskia hylättyjä periaatteita on toki enemmänkin. Kuten meidän lapsi ei katso telkkaria. Ketä luulin kusettavani? Tykkään sitä itekin toljottaa. Sitä paitsi muumit ovat korkeakulttuuria eikä siitä Pikkukakkosestakaan varmaan harmia ole vaikka juontajat ja ohjelmat ovat toinen toistaan ärsyttävämpiä.
Tai meidän lapsi ei syö sokeria. Eh eh. No ei se hyvä ole kenenkään sitä mättää, mutta voi voi jos joskus pullan saa tai puuroon hilloa laitetaan.
Mä oon muutenkin ihan lepsu mutsi, on parempaakin tekemistä kuin toimia ei-automaattina.
Moikka. Mun blogissa olis nyt käynnissä tämän kevään viimeinen arvonta, jossa voittoina kaksi kivaa palkintoa! Tervetuloa osallistumaan, tai edes kurkkaamaan! :)
VastaaPoistahttp://dayafterday2012.blogspot.fi/2013/04/jeriika-arvonta.html