Pages

Slider

Kaipuu maalle

lauantai 1. syyskuuta 2012

Keksin, että ehkä mekin voitais sittenkin saada pankilta vähän avustusta asunnon ostoon. Pankkiin en ole vielä ollut yhteydessä, mutta kävin (tietenkin) Oikotiellä. Löysin mörskän jostain Vihdin siimeksestä ei minkään keskeltä ja aloin haikailla maalle muuton perään. En ole koskaan kaivannut maalle. Maalla on yksinäistä, kukaan ei halua tulla kylään maalle ja lapsellekaan ei ole kavereita kun maalla on niin harvaa se asutus. Mutta ne omat omenapuut ja kasvimaat ja piha ja rauha ja luonto ja kauneus ja tyyneys.
Minä en osaa remontoida (ja Wilsonin isä vielä vähemmän). Mörskäähän olis vähän pakko jos keittiökin on kerta alkuperäisessä kunnossa. Talo on rakennettu 1920-luvulla. Remontoiminen kuulostaa aikaa, rahaa ja hermoja vievältä kauhuoperaatiolta. Mutta se pintojen valitseminen, puuhastelu, sais mitä haluaa ja samalla tulisi pelastaneeksi kaunistakin kauniimman talovanhuksen. 
Mä niin näen sen pihakeittiön, pelargonit porstuan ikkunoilla, räsymatot valkoisiksi maalatuilla lankkulattioilla, autereiset kesäpäivät kukkien loisteessa, oman pihan sadon, säilömisen, sieniretket lähimetsessä. Ensimmäisen joulun, pihan täynnä lyhtyjä, puuhellassa tuli.
Onneksi Wilsonin isää ajatus vähän puistattaa. Saatamme pelastua.

4 kommenttia

  1. Reality check -hengessä on nyt muistutettava, että omenoiden poiminta on ihan yhtä helvettiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja erityisesti se remontoiminen. :) Ehkä helvetillisintä tässä mörskässä on kuitenkin kunnallistekniset vajavaisuudet..

      Poista
  2. ... mutta niiden hilloaminen ja purkittaminen ihanaa! Mä pystyn niin helposti jakamaan tuon sun haaveen :) Me asutaan pari vuotta vanhassa (eli käytännössä uudessa) rivitalossa, johon itse olemme sisustuksen valinneet, pihan rakentaneet, kasvihuonekin löytyy vihdoin, pikkuruinen omenapuu ja marjapensaskin nököttävät pihallamme, mansikkapenkki ... ja silti haaveilen omastan 'mörskästä'. Muut pitävät hulluna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoista homma on kyllä se omenahillon tekeminenkin, kaikki se kuoriminen ja lohkominen ja keittäminen.
      En tiedä mistä puskista tää mörskähaave ilmestyi, en ole tosiaan koskaan innostunut ajatuksesta muuttaa maalle. Tai edes omakotitalolähiöön, kauhia homma!

      Poista

Blogger Template created by Photographic Elements